Yön mietteitä jälleen

Taas se tunne että pakko purkaa, mutta et tiedä miten? onko oikein jäädä vaan imemään kaiken sisääsnsä, onko oikein huutaa, onko oikein valittaa, mikä on oikein? 

Pää on todellissesti täynnä paskaa, vaikka kai se vaan hattaraa on? kuka sen sitten päättää? 

Ehkä, se pää on ainakin niin täynnä kysymyksiä johon etsiä vastauksia.

 Mietin myös sitä tilanetta että joku tulisi mulle sanomaan suoria vastauksia esittämääni kysymyksiin, hmm.. hmm.Hyväksyisinkö? esittäisinkö eriäviä nasevia argumentteja, jaksaisinko?  Tällähetkellä varmaan jaksaisin mutta huomenna 10.43 sanoisin vain että painu vittuun.

Ihminen on jännä olento se elää n. ravinnolla, ihmiskunnalla ja niiden tuomilla asioilla.

Onnellisuuten tarviitaan niin paljon. (mutta mitä?) Mitä se on?

Tänään varmaan päälliset ajatukset on ollut väsymyksessä (ylläri), toisen miellyttämisessä, rahassa, tulevaisuudessa, seksissä.

Voiko toisen kanssa eläjä ees tajuta että toisella on pahaolla?

Tänään jäin normaalin tapaan kotiin toisen lähtiessä töihin, (valvoin edellisen yön miettien taas) huonon omantunnon takia (työttömyys, lahnuus) juon kumppanin kanssa aamukahvit. Talon hiljentuessa nappaan koiran hihnaan ja kävelen muutaman korttelin riittoisan paskan voimin. Sillä välin aura auto on käynyt jeesus paskat ajotielle, ei auta muu kuin ryhtyä lumitöihin. Sisään päästyäni lupaan etten enää koskaan haaveile ulospääsystä.

Suihku tekisi terää mutta kuka helvetti mut sinne raahaisi, niimpä päädyn takaisin sikiö asentoon sohvalle ja toivoin kellon matelevan. (mies tulee tällä viikolla syömään 12,30)

Miten helvetti tää voi olla näin vaikeeta?

Väsyttää. Joku vois kysyä miks? Miks sua väsyttää? Syö sitä, Liiku , ajattele positiivisesti, tee näin ja tee näin.

Entäs jos ihmisen on tarkoituskin aika ajoin vain nollata, miettiä ja olla yhtään mitään. Ei reipas, iloinen, onnelinen, positiviinen, negatiivinen, energinen ei yksinkertaisesti yhtään mitään. Voi olla joskus nolla ja keräillä omat voimavaransa takas ja sanotaanko sitä sit vaikka nollatilaks. 

Joskus ympäristö, läheiset, ihmiskunta, ja jos mietitään pienimmissä mittakaavoissa ni vaikka ystävä, koira, kissa, postinjakaja aiheuttaa päässä järettömät suorituspaineet.

Joskus ystävä toivoo pitkän kahvittelun jälkeen että oisit loppuillan vain häntä varten viestittelemällä. (Jälkikäteen suuttuu aivan älyttömästi ja lepyttelyyn menee neljä kuukautta) vaikka vietät iltaa tulevaa sulhasesisi kanssa. Kumpi voittaa ja häh?

Koira katsoo sua joka aamu katseella mennään ulos on pissa hätä, käytyänne ulkona hän rahaa sulle leun leikitää? Laitat kuppiin ruokaa ja vaihdat veden silti ne nappisilmät vaatii jotain. mutta mitä? 

Puhelin on täynnä viestejä vaikka et oo edes nukkunu kun normaalit unet. On viestiä ystävistä, tuttaviin ja muutama oudosta viranomaispuhelusta. Ajattelet vaan mä hoidan ku herään. Totuus (heräät neljän päivän päästä etkä oo vastannu kellekkään). 

Joskus jos et vastaa mihkään niin sut luokitellaan jo valmiiks kuolleeks, sit soitellaan ympäri kyliä onko ne hengissä? Mä ainakin jos ois rahaa ni maksasin jollekkin ottas mun puhelimen kun mä meen metsään kaheks kuukaudeks ja pysyis vittu ROOLISSAAN.

Kommentit

Suositut tekstit